Saimaan kanavaa – Imatrankoskea ja -ajoja – rajanpintaa

[Tosikko-vm50]

Karttalinkki

A.Reitti alkaa Lappeenrannan satamatorilta. Satama ja kaupunginlahden ympäristö on varsinkin kesäaikaan viihtyisä paikka. Torin laidalla on ilmainen MP-parkki.
Kahvikioskeilta saa lappeenrantalaisia erikoisuuksia Vetyjä ja Atomeja. Nykyisin ravintolalaivana toimiva, Suomi Filmin kulta-aikojen elokuvistakin tuttu ,Prinsessa Armada on torin laiturissa.

B. Hiekkalinnalle on matkaa n. 500 m joka taittuu helposti rantaa pitkin kävellenkin. Linna rakennetaan joka kesä.Teema vaihtelee vuosittain.Pysäköintipaikkoja löytyy myös hiekkalinnan alueelta.

C. Lappeenrannan kaupungin syntysijoille Linnoitukseen noustaan mukulakivikatua. Lappeenrannan kaupungin historia alkoi tältä niemeltä vuonna 1649. Mukulakivikadun yläpäässä vasemmalla on Etelä-Karjalan museo. Museon ehkä tunnetuin näyttelykohde on 30-luvun Viipurin pienoismalli. Mielenkiintoinen varsinkin ihmisille joilla on juuria luovutetuilla alueilla Karjalan kannaksella. Linnoituksen alueelta löytyy lisäksi taide- ja ratsuväkimuseo.

D. Matkalla Saimaan kanavalle Mälkiän sululle ohitetaan Kaukaan tehdasalue. Vasemmalla näkyvistä kahdesta korkeasta piipusta toinen kuuluu Suomen suurimmalle biovoimalalle.
Mälkiän sulku on kanavan ensimmäinen Saimaalta lähdettäessä. Se on pudotuskorkeudeltaan kanavan suurin, 12.4 m.
Parhaiten sulun pudotuskorkeuden näkee kun menee alemman sulun alapuolelle. Saimaa VTS sijaitsee myös Mälkiän sulun välittömässä läheisyydessä. Täältä ohjataan kanavan kaikkien sulkujen, myös Venäjän puolella olevien, toiminta ja koko Saimaan laivaliikenne. Myös kanavamuseo on Mälkiällä. Mälkiän ja Mustolan alueella on pätkä vanhaa kanavaa ja muutama vanha sulku. Mustolassa pääsee katsomaan alusten sulutusta lähempää kuin Mälkiällä.

E. Tie Nuijamaan rajanylityspaikalle on tylsä. Ainoat mutkittelut tarvitaan pujottelussa seitsemää kymppiä ajavien naapurimaan autoilijoiden välissä. Viisumin haltijat voivat käydä tankkaamassa noin puoleen hintaan Suomen hintoihin verrattuna. Lähin huoltoasema on Rättijärvellä 8 km rajalta. Konnunsuolle käännytään vasemmalle juuri ennen raja-asemaa. Jos ei huomaa kääntyä, niin ei siitä rajan yli vahingossa aja

F. Konnunsuon vankila oikealla. Aku Ankka-lehdessä on Konnansuon vankila Vankilatoiminta on jo päättynyt. Viimeinen vanki siirrettiin kesällä -11. Rakennukset ja viljelysmaat ovat vaihtaneet omistajaa, osa jo kahteenkin kertaan. Osassa rakennuksista toimii pakolaisten vastaanottokeskus.
Suurin osa viljelymaista on suosta vankityövoimalla kuivattua. Lintujen muuttoaikaan voi vankilan pelloilla nähdä valtavia lintuparvia. Kolumni Konnunsuon kyläyhteisöstä.
Tie on mukavan mutkaista Joutsenoon saakka, mutta pisteestä G eteenpäin on 60 rajoitus.

G. Jos tästä kääntyy oikealle kohti Leppälää pääsee Kuurmanpohjan, Salo-Issakan ja Räikkölän kautta Imatralle. Tie on osittain soratietä. Räikkölän kohdalta tulee maakaasuputket Venäjältä Suomeen. Gasumilla on Räikkölässä iso vastaanottoasema"vastaanottokeskus".

H. Nälkäisille helpotusta löytyy Piirakkapirtiltä. Entisen Joutsenolaisen, nykyisen Vaasan leipomon tehtaanmyymälä ja kahvila/konditoria josta saa mm. hyviä karjalan piirakoita.

I. Rantatien varrella on uimaranta ja Hinkanrannan saunat.

J. Automuseo ja Karjalan portti.

K. Rauhan/Tiurunniemen alue Saimaa Gardens. Suomen oloissa mittava matkailu- ja vapaa-ajankeskus.

L. Imatrankoski, Vuoksessa sijaitseva Suomen suurin koski. Kosken partaalla on Imatran Valtionhotelli. Linnamainen rakennus joka kannattaa kiertää ympäri jalan. Paljon hienoja yksityiskohtia. Voi siellä yöpyäkin. Kesäaikaan päivittäinen koskinäytös on näkemisen arvoinen. Myös opastettu kierros voimalaitoksella on mielenkiintoinen.

M-N-O, Imatranajojen kulta-aikojen katurata. Suomen Grand Prix ajettiin Imatralla 1964 - 1982. Muutaman kerran parin vuoden välein järjestetyissä Muistojen Imatranajoissa on ollut lukuisa määrä -60 -70 luvun kilpapyöriä ja -kuskeja, mukana mm. Agostini, Read, Länsivuori ... Muistojen Imatranajo järjestetään seuraavan kerran 2012. Mukava tapahtuma. Kilpapyöriä ja -kuskeja pääsee varikolla tarkastelemaan lähietäisyydeltä. Järjestäjien mukaan kuskeja on helpompi saada paikalle kuin tuon aikakauden kisapyöriä.

P. Immolan lentokenttä muistetaan jatkosodan ajalta ainakin kahdesta tapahtumasta: Hitleriä Mannerheimin 75-vuotispäiville kuljettanut Junkers laskeutui kentälle vuonna -42 ja saksalainen lento-osasto Kuhlmey operoi kentältä käsin osallistuessaan Karjalankannaksen torjuntataisteluihin kesällä -44.
Immolassa sijaitsee Rajamuseo ja Raja- ja merivartiokoulun koulutuskeskus.

Immolan jälkeen Niskapietiläntie 3981 jatkuu museotienä. Kuten museotiet yleensä, niin tämäkin on hieno tie motoristille. Paljon mutkia ja mäkiä.  Tiellä on viime aikoina ollut melko paljon päällystevaurioita. Hyvä testipätkä jousitukselle. Miettilä - Laikko välillä näkyy kesän 2010 Asta-myrskyn tuhon jäljet. Laikon kylässä maisemat muuttuivat rajusti yhden yön aikana, suuri osa mäntykankaan puista kaatui.

Tämä pätkä päättyy Simpeleen Teboilille. Huoltiksen baarista saa myös ruokaa.
TB:n nurkilta lähtee tie Änkilään, vuoden -84 Sarajevon olympialaisten hiihtokunigatar Marja-Liisa (os. Hämäläinen) Kirvesniemen kotikylälle.

-------------------------------------------------