Järvenpää-Sipoo-Mäntsälä-Kellokoski-Järvenpää

[mriihi]

Tämänpäiväisen kulttuurikierroksen voit aloittaa Jean Sibeliuksen kotitalon Ainolan pihasta (A). Pyörän lämmityskäytön aikana ehdit kuitenkin omaksua, että säveltäjä asui tässä  Lars Sonckin suunnittelemassa hirsihuvilassa vuodesta 1904 aina kuolemaansa asti ja että huvila on siinä asussa kuin se oli Aino Sibeliuksen sieltä pois muuttaessa. www.ainola.fi .

Jatkaessasi matkaa junaradan alitse kohti Kyrölän asuinaluetta, ohitat Tanhuniityn (B) asuinalueen. Tämä  Vuoden Uusimaalainen Kylä 1997 on suunniteltu siten, että se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet asukkaiden yhteistoiminnalle ja helpolle kanssakäymiselle. Kyseinen alue on toiminut kotina ainakin suomalaiselle Jazzmuusikolle ja säveltäjälle Seppo "Paroni" Paakkunaiselle sekä myös allekirjoittaneelle.

Ennen vanhan Lahdentien ylitystä saatat olla kiinnostunut entisaikojen Järvenpäässä sijainneesta elämyspuisto Peikkometsästä (C). Kyseinen puisto toimi kultaisella 70-luvulla mutta lakkautti toimintansa ilmeisesti omistajiensa kyllästyttyä suomalaiseen byrokratiaan ja verottajaan. Tätä nykyisin ränsistynyttä elämyspuistojen kanta-äitiä voi käydä ihastelemassa aidan yli ja muistella kuinka se toimi välietappina pääkaupnkiseudulta maallepäin mentäessä. Kyseisen paikan kohdalle loppui aikoinaan Lahden moottoritien 2-kaistainen osuus ja arvelisin että myös muiden lasten kasvojen kuvat ovat piirtyneet henkilöautojen sivulasien sisäpuolelle juuri tuolla kohdalla joka kerta ohi ajettaessa.

Mikäli Etelä-paippisissa sijaitseva Moottorikahvila (D) on avoinna, on tässä ensimmäinen pakollinen pysähdys. Varsinainen kahvilakiinteistö on valmistunut vuonna 1952 mutta sen lisäksi tilalta löytyy 1700-luvulta peräisin oleva hirsirakennus, joka on elämässään nähnyt monenlaista: se on toiminut ainakin asuinrakennuksena, kauppana, meijerinä ja rautakaupan varastona. Myös vuonna 1987 toimintansa lakkauttanut Shell-huoltoasema elää Moottorikahvilan katukuvassa. www.moottorikahvila.fi .

Sipoon Linnanpellon (E) tiukat ja hidasvauhtiset mutkat sekä idyllinen puiden varjostama tieosuus on kuin pienen pieni häivähdys jostain muusta maasta.

Mikäli kahvihammas on säilynyt kolotuksetta tänne saakka, pitää hammasta palkita annoksella jotain kesäkahvila Kesämopossa (F). Paikan erikoisuutena on melkoisen korkealle hilattu moottorikäyttöinen polkupyörä eli mopo. Kesämopon tiedot voi tarkistaa naamakirjasta. www.facebook.com/pages/Kesamopo/121262880489 .

Pornaisten Kirveskosken taajamassa sijaitsevan kivikirkon (G) ohi hurauttaa hitaasti mutta arvokkaasti, tarvittaessa jälleen kerran riisuu kypäränsä ostaakseen jäätelöä ja osoittaakseen hiljaista arvostusta Pornaisten pienen suuren miehen, Risto Kuisman poliittisille saavutuksille – tai sitten ei.

Ajaessasi suomalaisessa kauniissa peltomaisemassa auringonvalon kimaltaessa joella, saatat muutaman edellisen kahvipysähdyksen jälkeen tuntea tarvetta keventää oloasi Nummisten kylässä sijaitsevassa kahvilassa. Voit myös halutessasi pysähtyä Alikartanon (H) eli Frugårdin tilalla. Alikartano perustettiin 1600-luvun alussa. Vuonna 1709 se tuli Nordenskiöld-suvun esi-isien omistukseen. Kartano tunnetaan mm. maailmankuulun tutkimusmatkailijan ja Koillisväylän löytäjän Adolf Erik Nordenskiöldin lapsuudenkotina.

Iskelmässä todettiin, että "jos mä haluun mennä Lahteen, joudun Mäntsälään...". Tällä retkellä Mäntsälään ei jouduta, sinne päästään. Seuraamalla sinistä viivaa näet Mäntsälän uljaan kirkon (I) ja voit pysähtyä Hanxin kauppaan (J) ostamaan vaikka uudet ajohansikkaat. Vieressä toimii myös erinomainen Leipomo Lähimmäinen josta kaappaat takalaukkuun maittavat pullat sun muut leipätuotteet. Leipomossa vierailu kannattaa ajoittaa aamuun, jolloin valikoima on parhaimmillaan, illaksi se jostain syystä kuihtuu. Liekö joskus oven ulkopuolelle asti ulottuva jono olla syynä - Mene ja tiedä...

Mäntsälän Hirvihaarassa sijaitseva Sepänmäen käsityömuseo (K) on elävä ja toimiva ulkomuseo, joka kertoo 1700-, 1800- ja 1900-luvun elämästä hauskalla ja mielenkiintoisella tavalla. Eri ammatti-ryhmien työpajat ovat alkuperäisellä tavalla viehättävien asuntojen yhteydessä. www.mantsala.fi/component/content/article/70-kulttuuri/507-sepanmaen-kasityomuseo .

Seuraavaksi löydät itsesi Ohkolasta (L), jossa lyötiin tulille Mäntsälän Kapina vuonna 1932. Kulttuuria ja historiaa Ohkolasta löytyy enemmän kuin riittävästi, Ohkolan Nuorisoseuran kesäteatteri on vain yksi näistä. www.ohkolannuorisoseura.fi . Muita kohteita www.mantsalaseura.fi/ohkola.htm .

Kellokosken ruukki (M) toimi Tuusulassa vuodesta 1795 vuoteen 1963 ja se jalosti takkirautaa auroiksi, kirveiksi ja muiksi työkaluiksi. Loppuaikoina kuitenkin alumiini korvasi raudan ja maitotonkista tuli yhtiön päätuote. Tätäkään kohdetta ei voi ylenkatsoa, niin tärkeässä osassa maitotonkat ovat maamme ja sen kansalaisten kehittymiselle olleet.

Retken lähestyessä loppuaan ja Järvenpäästä eteläänpäin ajaessasi saatat kiinnittää huomiota Suomen korkeimpiin ulkoilmapatsaisiin, keltaisiin kolmisointuihin (N), jotka Järvenpää sai lahjaksi 1970-luvulla. Kolmisointu on taiteilija Ralph Westphalin käsialaa. Näiden ristiriitaisten metallihäkkyröiden ympärillä aukeaa Järvenpään rantapuisto ja aivan vieressä on myös Tervannokan uimaranta, jossa voi virkistää itseänsä ajoretken rasituksiltä. Sinileväkauden ollessa päällä, on parempi jatkaa matkaa. Mikäli asia on ajankohtainen, on siitä maininta uimarannan portilla.

Ajoretken viimeinen kohde sijaitsee Ainolan läheisyydessä. Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai alkunsa marraskuussa 1897, jolloin kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Vårbackan huvilaan, sittemmin Aholaan, Tuusulanjärven rannalle. Ahot asuivat huvilassa 14 vuotta.

Tämä retki on pituudeltaan noin 88km ja ottaa aikaa noin 1,5 tuntia lisättynä kussakin kohteessa käytetyllä ajalla. Tähän kierrokseen on valikoitu vain osa reitin ja lähiseudun kulttuuriannista. Kaikkien luetteleminen on sula mahdottomuus.

Tiestö on vaihtelevaa, pääosin mutkaista tai melko mutkaista maalaismaisemaa ja on hyvin suosittua moottoripyöräilijöiden keskuudessa. Eli ei tarvitse yksin ajaa, edes pilvisellä säällä. Erään pääkaupunkiseudulla asuvan motoristin sanoin, "Eihän sitä voi kuvitellakaan, että Suomesta löytyisi näin kauniita maisemia".


Karttalinkki

[Mphessu]

Mriihi on uutena pannaristina raapaissut heti kättelyssä mukavan retken paikalliseen kotiseutuun. 

Hyvänä lenkkinä se täydentää mukavasti muuta CT-Etelä Suomen tarjontaa. Onpa metropolialueelle matkaajilla varaa valita reittejä ja kohteita. Laitan oheen oikosen reitiltäsi Pornaisten  Laukkoskelta - Hintahaaran kautta Kuninkaantietä Porvoon Jokirantaan (tämä on PPP- reitiltä Porvoo- Pornainen- Pukkila).

Mehän ajamme kalenterinkin mukaan lauantaina 29.4.2011. klo 18.30 Kipparikahvilaan TuPo-kimpan ajokauden avajaisiin. Tämä retkesi sopisi mainiosti silloin testattavaksi. Tervetuloa mukaan ja oppaaksi! Tarkemmat nuotit vaikka YV:llä, olihan välipuheita liittyä kimppaan, kunhan pannari on faktaa. Nyt se on ja nastakin on paikallaan.

Molskis Mphessu


OIKONEN

[mriihi]

Koitetaan varata se ajokauden alkajaispäivämäärä ja katsotaan lähemmin, mitä kautta Porvooseen päästään. Onhan noita muitakin reittejä tullut koluttua, ei tosin kyllä missään CT-hengessä vaan pikemminkin vain ajamisen takia. Tässä seuraava pätkä jos löytyy intoa/aikaa kaivaa CT-tietoa. Tuon kun töräyttää niin aikaa on palanut jo vallan kauhiasti eli sen 4h ja stopit päälle mutta on hienoja maisemia, voisi jopa sanoa, että kappale kauneinta suomea eikä tarvitse kovin hämeeseen ajaa... Tuohonkin löytyy sitten laajennusta /oikoreittejä vaikka mihin mutta tuossa jonkinlainen aihio yhden sunnuntaipäivän ajeluksi.

Karttalinkki

[Mphessu]

Jo vain kauniita reittejä löytyy. Mikä hauskinta ajoimme syksyllä TuPon uusien jäsenten Demseyn ja Annan johdolla lähes saman reitin. Sillä bonuksella, että poikkesimme Iitin Hiidenvuorella ja ajoimme Kimolan kanavan kautta Nastolaan ja jne kuin sinäkin lisälinkissäsi kerroit. Tuossapa on jatkossa hyvä askare vaikka yhdessä retki CT:lle rakentaa.
Liiitteenä kuva