Porvoosta Epoo-Isnäs reitti

[pepe]

Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kaupunki. Se on saanut kaupunkioikeudet 1300-luvun lopulla, Ulvilan jälkeen. Porvoo tunnetaan vanhasta kaupungista ja tuomikirkosta. Porvoon valtiopäivillä vahvistettin Suomen autonomia v 1809. Kansallisrunoilijamme J.L. Runeberg asui Porvoossa 1800-luvulla ja nyttemmin tuttuja porvoolaisia kulttuuripersoonia ovat Remu Aaltonen ja Janina Frostell.
Marjapussi-korttipelissä, jos on saanut huonot kortit voi jäädä pisteittä eli joutuu Porvooseen. Moottoripyöräilyn kohteena Porvoon satama ja vanha kaupunki ovat varmat valtit. Kaikki kierrokset sisältävät ne.
Porvoo on merenrantakaupunki. Jos haluaa käydä aistimassa merinäkymiä voi pistäytyä merelle ulottuvissa niemille, kuten Emäsalo ja Pellinki.

Epoo-Isnäs reitti 80 km
Porvoon satamassa (A) voi kokoontua kipparikahvilaan ja tutustua Epoon kierroksen nuotteihin. Reitti Epooseen lähtee jokirannasta etelään tietä nro 1552, jokisuistoa myötäillen. Vasemmalle Epooseen on mukavaa ja vauhdikasta mutkatietä. Jos hyvin hoidetuissa golkentät viehättävät silmää, voi poiketa 5 km Virvikissä (B). Siellä on myös lounaskahvila ja pieni uimaranta. Öljysora on paikoitellen hiekalla paikattu, mutta pannarillahan selviytyy. Virvikistä matka jatkuu jälleen hyvää kestopäällystetietä Sannaisten suuntaan.  Alue on maanviljelyaluetta jossa Valmetti saattaa mutkan takaa kääntyä eteen.
Isnäsissä (C) voit pistäytyä Rönnäsin golfkentällä etelässä (5km) ja Isnäsin satama-alueeseen kannattaa tutustua. Siellä on kyltit kahvilaankin mutta tunnustelumatkalla (16.5.) se näytti kovin hiljaiselta. Sataman portti on auki johon pääsee ajamaan sisään ja pyörimään alueella ihmettelemään.
Isnäsin sahan perusti kauppaneuvos Johan Askolin v. 1897. Se toimi sahana 1990-luvulle saakka. Toiminta "Askoliinin Sahalla" loppui 1995. Tuolloin huhuttiin, että vanhan saha-alueen kaikki rakennukset purettaisiin ja konehuoneessa oleva vanha ainutlaatuinen Bolinder höyrykone vuodelta 1918 myytäisiin romuna. Isnäsin kylätoimikunnan mielestä rakennusten purkaminen ja höyrykoneen myyminen romuksi olisi ollut suuren luokan kulttuuriskandaali. Tämän vuoksi projekti Isnäsin höyrykonemuseo aloitettiin ja kylätoimikunnan onnistui ostaa tarvittavat rakennukset.
Höyrykonemuseorakennusta kunnostettiin ja katto uusittiin. Muut rakennukset: porttivahdinrakennus, varastorakennus, sepänpaja ja vanhat trukkitallit vuokrattiin pienyrittäjille ja käsityöläisille. Sahalla sijaitsevat höyrykoneet on museoitu ja museotoimintaa pyöritetään kylätoimikunnan toimesta. Museovirasto on suojellut vanhat sahatyöläisten asuinrakennukset. Sahan pääkonttori, nykyään Kaarnaranta, toimii tilausravintolana. Isnäsin teollisuusalue kuuluu ympäristöministeriön ja museoviraston luetteloon kulttuurihistoriallisista valtakunnallisesti arvokkaista rakennuksista. Isnäsin lahdesta suurin osa on Natura2000 aluetta.
Matkalla pohjoiseen lauloi Junnu Vainiokin ja Isnäsistä kyseiseen ilmansuuntaan matkaten saavumme Vanhakylään (D), jossa huoltamo ABC ja Robin Hood -myymälä. Matka jatkuu kohti Porvoota vanhaa 170 tietä. Idyllinen Postimäki ( E ) on Ilolassa 170 tien varrella ja se on parhaiten säilyneitä mäkitupa-alueita maassamme. Rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta, lähes kaikki alkuperäisillä paikoillaan. Alueella on pieni olkimuseo ja suutarinverstas. Mökkeihin voi tutustua opastetusti sopimuksen mukaan, mutta museoalue on aina avoinna. (Vanha Viipurintie 12, 07280 Ilola, puh. 040 584 4323/ Märta Järvinen)
Porvoota lähestyessä koukkaamme vielä oikealle (kyltti Bomanin saha) vanhalle kuninkaantielle ja saavumme puikkelehtien vanhan kaupungin puutalojen lomitse kirkkotorille. ( F) Hieno kierros, kolme PanFun*** pistettä.

KARTTALINKKI