Kuninkaantietä rajalta - rajalle

[Mphessu]

Kuninkaantietä Vanhan Suomen rajalta Uuden Suomen rajalle 

- tai päinvastoin; riippuen näkökulmasta:-)
   
KARTTALINKKI

Tämä on jatkoa Porvoosta itään- reitille, joka idässä Ruotsinpyhtään eli Strömforsin ruukille ulottui. Uudenmaan liitto pitää yllä Kuninkaantien brändiä ja kertoo tärkeimmistä nähtävyyksistä. Niistä kukin voi valita mieleisiään kohteita.http://www.kuninkaantie.net/kartta/kartta11.html

Reitti kulkee myös Valtatie 7 (E 18) suunnassa, joskus ne yhtyvät, yleensä Kuninkaantie mutkittelee sen molemmin puolin. On helppo aikataulusta riiippuen välillä oikoa vaikka motaria, mutta silloin saa väistämättä tuntumaa myös venäläisestä liikennekulttuurista.

(A) Vuonna 1743 Turun rauhassa Venäjän ja Ruotsin raja siirrettiin kulkemaan Kymijoen läntisimpään haaraan. Savukosken betoninen museosilta v 1928 on ainutlaatuinen koko maailmassa; silta ylittää entisen valtakunnan rajan. Virran pohjoispuolella sijaitsi Ruotsin tulli- ja postiasema sekä linnakkeita.  Alueella on kuvataulut, jotka kuvaavat raja-asemia venäläisten hyökätessä Suomen Sodassa v 1808. Moottoripyörällä pääsee alueelle nykyisen tierakentamisen takia vain lännen suunnasta Vanhaa Savukoskentietä.

Kuninkaantie jatkuu  "Suomen" Pyhtään komealle kirkolle. Keskiaikainen kirkko jäi Turun rauhassa Venäjän puolelle Jatkamme tietä 170 Kyminlinnaan, jonka venäläiset vuorostaan rakensivat rajalinnoitukseksi. (B) Kyminlinna on viisikulmainen ja halkaisijaltaan noin 800 metriä oleva kapioneerilinnoitus. Linnoituksen kokonaispinta-ala on peräti 74 hehtaaria. Mahtavat vallitukset näkyvät hyvin tielle, kun käännymme kohti Kotkan keskustaa. Kotka on varmasti pidemmänkin tutustumisen arvoinen matkakohde, mutta yleensä on syytä poiketa Laginkoskella Keisarin kalamajalla (C) http://fi.wikipedia.org/wiki/Langinkoski

Jatkamme Kuninkaantietä Karhulan kautta Haminaan (D). Hamina tunnetaan ympyröistään ja linnoituksistaan ja RUK:sta. Isot ja pienet ympyrät kiertävät keskellä olevaa Raatihuoneen toria , jonne säteettäiset kadut johtavat. Vuonna 1809 kaupungissa allekirjoitettiin Haminan rauha, jossa Ruotsi luovutti Suomen alueen Venäjälle. Vuonna 1812 Hamina palasi muun Viipurin läänin ohella takaisin Suomen yhteyteen. Haminan kadettikoulu perustettiin vuonna 1819. Sen toiminta lakkasi  sortokaudella vuonna 1903, mutta Reserviupseerikoulu (Engelin suunnittelema rakennus) aloitti toimintansa samoissa tiloissa itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920. http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamina.
Nykyisin sotilaskaupunki Hamina tunnetaan myös Tattoostaan ja RUK-museosta. Sotilaskodissa saa edelleen maistuvat "Varvaran" munkkikahvit edullisesti.

Koko Kuninkaantien ehkä paras moottoripyöräilijän mutkataival on (E) Tallimäki- (F) Virojoki-museotie kievari ja siltapaikkoineen.
Keskiajalta peräisin olevaa, Turun ja Viipurin välistä Suurta Rantatietä on museotienä 35,2 kilometriä pitkä pätkä Tallimäen ja Virojoen välillä. Tie on koko matkalta kestopäällysteinen ja hyvässä kunnossa. Kapea ja mäkinen tie mutkittelee vuorotellen metsän siimeksessä ja peltoaukeilla. Ehdottomasti suositeltava ajoreitti.

Raja-asemalle (G) päättyy Valtatie 7 ja ajoreittimme. Vaalimaan raja-asema on vilkkain Suomen ja Venäjän välisistä rajanylityspaikoista. Teboil- Rajahovin huoltoasemalla on hyvä tankata sekä pyöränsä että itsensä ja jatkaa matkaa vaikka Via Kareliaa pohjoiseen Salpalinjan itäpuolta. Salpalinja on 1200 km pitkä puolustuslinja ja se on yhä Suomen suurin rakennustyömaa. Sitä oli tekemässä enimmillään keväällä  1941 35 000 miestä ja heitä muonittamassa oli 2 000 lottaa. Suomen puolustamísen historiaan tutustumisen voi aloittaa vaikka Virolahden bunkkerialueelta.